Treenejä, kisoja ja lomailua ♥

Viime päivityksestä on taas muutama viikko vierähtänyt, ja olemme taas ehtineet tehdä yhtä sun toista koiruuden kanssa. :)

22.1. Meillä oli aika perusagilityharkat, mut Mitzu oli huippu, vaikka edellisenä viikonloppuna oltiinkin kisailtu. Ohjelmassa oli mm. paljon välistä-vetoja ja takaakiertoja. Mitzu kuunteli niin äärettömän tarkasti välistä vedoista, että tuntui et se tajusi ajatuksen voimalla kummalta puolelta aidat piti milloinkin mennä. Ensin tietty otin varman päälle ja tein ennakoivia valsseja ja vedin Mitzua itseeni päin vastakädellä ja niin edelleen. Kouluttaja käski kokeilla ilman, ja hups, kaikki toimi kuitenkin! Lopulta minun käskettiin vähentää merkkini minimiin, enkä silloin enää kuin juossut lujaa eteenpäin ja pikkusen Mitzun puoleisella kädellä näytin merkkiä, että lähemmäs vai kauemmas, ja niin se mun pikkurakki tajusi kuitenkin! Suorastaan järkytyin, et miten se koira pystyi lukea mua, kun itse en juurikaan edes huomannut näyttäneeni merkkiä! :)

25.1. Vantaan puolella oli TOKO-kisat, ja pikkuisen jo murehdutti, onko Mitzulta on puhti pois jo ennen kisaa, kun pysäkiltä tuli taas ihan kiitettävät "lämmittelylenkit". Paikan päällä tajusin eron helsinkiläisen ja pohjanmaalaisen tokokisojen välillä, alokasluokassakin oli 20 koiraa! Paikan päällä myös tajusin, että olin luullut ilmoittautuneeni tuomarille, joka ottikin samaan aikaan, AVO-luokkaa, ja tuomarinamme olikin Harri Laisi! Äkkiä sitten kännykällä nettiin foorumeille (en mä muuten, mut ku oli niin paljon ylimääräistä aikaakin..! ;)) ja sen verran sain ongittua selville, että hän olisi kiva ja rohkaiseva perustuomari, joka on löysähkö, mutta rokottaisi kyllä jos roketettavaa on ja lisäksi suosisi pk-rotuisia koiria. Paikallaan makuut olivat 5 koiran ryhmissä, ja järjestäjät olivat laittaneet kaikki "pikkukoirat" samaan ryhmään, mikä oli tosi ihana juttu! :) Joskus meillä on ollut kisoissa esimerkiksi tilanne, että kehän ulkopuolella eräs omistaja on käskenyt kaikkien pitää kovasti etäisyyttä hänen koiraansa, ettei koira hyökkisi. Voin kertoa ettei ole kiva jättää omaa koiraansa paikalleen makuuseen tällaisen neljä tai viisi kertaa omaansa isomman koiran viereen, jonka tietää olevan aggressiivinen - vaikka oma pysyisikin maassa, ei kaverin päälle tulo kuitenkaan kovin kivaa olisi. Tuollaisten kisojen jälkeen ainakin osaa arvostaa näitä kisoja, joissa vieruskoirat ovat mitteleitä, kääpiävillakoiria tai vastaavia!
Luoksepäästävyydessä ei ollut mitään sanottavaa, paikallaan makuussa Mitzu korjasi kerran kyynärpäänsä allensa, mutta muuten jaksoi tapittaa ryhdikkäästi koko ajan. Ja kymppihän sieltä tuli molemmista liikkeistä! Yksilöarvostelua saatiinkiin sitten odotella pitkä tovi, ja lopulta päästiin radalle. Olin ennen kehää palkannut Mitzua lihapullalla ja se taisi koko suorituksen ajan luulla, että mulla oli lihapullaa kädessä, mikä puolestaan näkyi sen innokkuudessa ja kovasti näkyikin. :) Seuraamiset meni omasta mielestäni oikein hyvin, tuomari mainitsi suorituksien jälkeen, että käännöksissä vasemmalle Mitzu siirtyy vähän liian kauas jalastani vasemmalle. Olemme treenanneet aika paljon takapään käyttöä juuri vasemmalle kääntyessä, sillä itse tykkään siitä että Mitzu ikään kuin peruuttaa vähän viistosti taakse päin vasemmalle käännyttäessä, eikä törmää jalkaani tms. Tästä siis moitteet otin suoraan itselleni, olen vain kouluttanut Mitzulle ainakin tämän tuomarin mielestä hiukan huonon tavan. :) Seuraamisista taisi tulla 8 ja 8,5. :) Seuraavaksi oli maahan meno liikkeestä, mikä on teettänyt tuskaa treeneissä seisomaan jäämisen lisäksi. Nyt Mitzu kuitenkin toimi niin kuin parhaimmillaan treeneissä, ja heti käskystäni "tipahti" maahan, ja niinpä sieltä tuli yksi 10 lisää! Luoksetulo on perinteisesti ollut vahvuutettme, eikä se tällä kertaa pettänyt, joten taas saimme yhden kympin lisää. Paikalleen seisomisessa unohdin Nean kesällä mainitseman vinkin, etten tuijottaisi koiraa sanoessani käskysanaa, mistä on ollut jonkin verran hyötyä treenatessa. Tällöin Mitzu yleensä reagoi nopeammin eikä katseeni "vedä" sitä mukanaan. Tuijotellessani siinä sitten, pysähtyykö koira vai ei, Mitzu hiipi käskyn jälkeen pari askelta, ja tämän ansiosta saimme seiskan. Viimeisimmäksi oli vielä estehyppy, joka meni mallikkaasti ja kympin arvoisesti. Yleisvaikutelmasta saimme ysin. Lopuksi vielä tuomari ja liikkeenohjaaja kysyivät minulta ihmetellen, miksei japseja näy enempää tokokentiltä, kun niin kovasti näyttävät siitä nauttivan. Itseä lähinnä nauratti, koska Mitzu ihan selvästi luuli edelleen, että kädessäni on lihapullaa, ja oli ollut koko kisan ajan ihan täpinöissään. Loppujen lopuksi pisteitä kertyi 184 ja lisäksi Miz sai kunniapalkinnon ja kolmannen ykkösen kunniaksi pronssisen mitallin eli koulutustunnuksen TK1!! ♥ Koko suoritus oli kyllä aika napakymppi, ja hyvä fiilis jäi niistä ekoista - kauan puhuituista - hallikisoista!! ;)

29.1. Oli taas normaalien agilityharkkojen vuoro. Mitzulta oli puhti aika pois, mikä saattoi johtua rankasta lauantaista, pitkistä sunnuntain ja alkuviikon lenkeistä, sekä tokotreenamisesta. Teemme aamuisin ennen kouluun lähtöäni noin 10 minuutin tokotreenit aamulenkillä tai sisälle tultuamme, mutta tällä viikolla teimme "mini-omatoimitreenejä" myös iltapäivisin. Harkat menivät muuten ihan ok hyvin, mutta joitakin tyhmiä kieltoja tuli. Rata oli aika pientä pyöritystä, ja itse en päässyt kunnolla juoksemaan ja kirittämään Mitzua, kun aina piti kurvata johonkin suuntaan.

5.2. Tällä kertaa Mitzu oli ihan eri koira agiharkoissa, ja radalla oli pitkää juoksupätkää, eli pääsin taas kirittämään koiruutta lujempaan vauhtiin. Pääsimme ensimmäistä kertaa myös leijeröimään, mikä onnistui heti ensi yrittämällä! Käytännössä siis lähetin Mitzun putkeen ja jatkoin itse puomin toiselle puolelle, ja Mitzun tultua putkessa käskin sen jatkaa omalla puolellaan ja juosta putkeen. Ensin Mitzu suunnisti vaistomaisesti minua kohti, mutta vähäsen kaartaen tajusi kuitenkin jatkaa toiseen putkeen. Uudelleen yrittäessämme se oli jo hoksannut jutun juonen ja juoksi suoraan toiseen putkeen. Lopulta pääsimme menemään rataa suoraan, ja tämä vaikeahko ratakin oltaisiin suoritettu virheettä, ellei ohjaajalle olisi kerran tullut täysi black-out, jolloin piti palkata kiireesti koira, kelata päätä ja jatkaa loppuun
 
6.-10.2. Vietimme Mitzun kanssa extemporee loman Alajärvellä, pääsin näkemään sukulaisia ja kavereita, sain äidiltä pari tokovinkkiä ja tuli koiratkin pestyä, kun äiti tarvitsi kuvaa itsestään koirien kanssa. Sain lainata ystäväni kameraa ja tuli siinä sivussa otettua myös musta ja Mitzusta "kaverikuva" ja muutama kuva Mitzusta ja Mellistä yhdessä ja erikseen... ;) Kiitos Sari kameran lainasta!

Nyt lomailu on päätöksessä ja juna kohta Helsingissä. Huomenna itselläni on paluu koulun penkille ja arkeen. Mainittakoon tässä samalla, että sain tänään tietää saaneeni arvonnassa paikan lääkkiksen valmennuskurssille Varjovalmennukselta, ja näyttäisi siltä, että ensi viikolla aletaan satsaamaan seuraavaa eläinlääkkiksen pääsykoetta varten! :) Hiphei!

Salla & Mitzu